Keurusselkä

järvinumero 35.621.1.001

Keuruu ja Mänttä-Vilppula, Keski-Suomi

Keurusselkä on 118 km²:n järvi Keski-Suomen maakunnassa, ja sen syvin luodattu kohta on 41,0 m. Järviatlas.fi:n listoilla se on Suomen 40. suurin järvi. Suurimman osan ekologinen tila on hyvä, ja rannoilla on 13 kuntien ilmoittamaa uimapaikkaa.

  • Suurin syvyys41,0mkeskisyvyys 4,9 m
  • Ekologinen tilaHyväsuurimman osan luokka, osia 5
  • Uimapaikat131 uimarantaa, 12 uimapaikkaa
  • Pinta-ala118km²rantaviivaa 607 km
syvin kohtauimarantauimapaikkajärven osat ekologisen tilan mukaan:erinomainenhyvätyydyttävävälttävähuono

Veden laatu

Ekologinen tila on viranomaisten kokonaisarvio, joka perustuu mm. kasveihin, eläimiin ja veden laatuun. Mittarit ovat yksittäisiä kesän mittauksia (2016–2026, mediaanit), ja niiden sanallinen tulkinta on Järviatlas.fi:n. Ne voivat siksi näyttää eri suuntaan kuin luokitus.

Keurusselän ekologinen tila on hyvä

  1. Erinomainen
  2. Hyvä
  3. Tyydyttävä
  4. Välttävä
  5. Huono

Ihmisen vaikutus näkyy vain vähän. Hyvä tila on vesienhoidon tavoitetaso.

Vesienhoidossa järvi on jaettu 5 vesimuodostumaan. Tässä näkyy pinta-alaltaan suurimman osan luokka. Muiden osien tila voi olla parempi tai heikompi; kartalla jokainen osa näkyy oman luokkansa värillä.

Vesienhoidon 3. kauden luokittelu, päivitetty 12.11.2024. Vesimuodostuman tiedot Sykessä

Näkösyvyys1,5m

Tulkinta: tavanomainen Valkoinen levy näkyy kesällä noin 1,5 m syvyyteen. Suomen ruskeissa humusjärvissä tavallinen arvo on 1–2,5 metriä.

Kesän mediaani vuosina 2016–2026, 206 mittausta

Kokonaisfosfori16µg/l

Tulkinta: lievästi rehevä Fosforia on jonkin verran. Levää ja vesikasveja kasvaa kohtalaisesti, mikä on suomalaisille järville tavallista. Fosfori on ravinne, joka säätelee levien kasvua.

Kesän pintanäytteiden mediaani vuosina 2016–2026, 200 mittausta

Klorofylli-a7,8µg/l

Tulkinta: jonkin verran leviä Klorofylli kertoo, kuinka paljon vedessä on levää kesällä. Mitä pienempi luku, sitä vähemmän levää.

Kesän pintanäytteiden mediaani vuosina 2016–2022, 26 mittausta

Fosforin ja klorofyllin luokkarajat ovat järvien rehevyyden arvioinnissa yleisesti käytettyjä rajoja. Näkösyvyyden sanallinen asteikko on Järviatlas.fi:n oma, ja se on tehty suomalaisten humusjärvien tyypillisten arvojen pohjalta.

Uimarannat ja uimapaikat

Valitse paikka, niin kartta näyttää sen sijainnin.

Veden lämpötila

Järvellä ei ole omaa asemaa. Luvut ovat lähimmältä jatkuvasti mittaavalta järviasemalta (Kitusjärvi, Virrat, noin 35 km) ja ovat suuntaa antavia.

15°16°17°18°19°20°21°22°23°201620172018201920202021202220242026 keskiarvo 19,4 °C 2026: 18,9 °C 15°16°17°18°19°20°21°22°23°201620202026 keskiarvo 19,4 °C 2026: 18,9 °C
Näytä luvut taulukkona
VuosiHeinäkuun keskilämpötila
201618,9 °C
201716,9 °C
201821,4 °C
201918,3 °C
202018,0 °C
202121,5 °C
202220,0 °C
202420,4 °C
202618,9 °C

Kuvaaja näyttää kunkin heinäkuun keskimääräisen pintaveden lämpötilan. Se ei ole tämän päivän lämpötila.

19,4 °C

heinäkuun keskiarvo 2016–2026

6,2 °C

viimeisin mittaus 15.10.2026. Lämpötilaa mitataan avovesikaudella.

Pintaveden lämpötila päivittyy sivustolle viikoittain.

Jäät

Syken havaintopaikka Ukonselkä, Kolho, havaintoja talvilta 1896–1999 (havainnot ovat päättyneet). Havaintopaikan nimi on eri kuin järven nimi, mutta Syke on liittänyt sen tähän järveen.

−2päivää

Järvi jäätyy aiemmin kuin talvina 1896–1932

−5päivää

Jäät lähtevät aiemmin, ja jäätalvi on noin 3 päivää lyhyempi

Pysyvä jääpeite keskimäärin 23.11. ja jäät lähtevät kokonaan keskimäärin 6.5. (talvet 1969–1999).

Jäätymispäivä on päivä, jolloin havaintopaikalta näkyvä järvenselkä jäätyi pysyvästi. Jäänlähtö on päivä, jolloin jää katosi koko näköpiiristä. Vertailut käyttävät koko ajan näitä samoja määritelmiä.

Tilastot eivät kerro jään kestävyydestä. Tarkista aina jään paksuus itse ennen jäälle menoa.

Perustiedot

41,0m

Suurin syvyys

118km²

Pinta-ala

607km

Rantaviiva

577milj. m³

Tilavuus

4,9m

Keskisyvyys

105,7m

Korkeus merenpinnasta

vedenpinta 1,5 mnäkösyvyys4,9 mkeskisyvyys41,0 msyvin kohta
Syvyydet samassa mittakaavassa. Suurin osa järvestä on selvästi syvintä kohtaa matalampaa.
Tekniset tiedot
Kunnat
Keuruu, Mänttä-Vilppula
Maakunta
Keski-Suomi
Vesienhoitoalue
Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalue
Järvityyppi
Suuret humusjärvet
Järvinumero
35.621.1.001, 35.622.1.001
Rekisterissä
2 osana
Koordinaatit
62.1496, 24.6687

Usein kysyttyä

Kuinka syvä Keurusselkä on?

Keurusselkä on syvimmillään 41,0 metriä syvä ja keskimäärin 4,9 metriä syvä.

Millainen on Keurusselän veden laatu?

Vesienhoidon luokittelussa järven suurimman osan ekologinen tila on hyvä. Mittausten mukaan kesän näkösyvyys on noin 1,5 metriä. Kesän fosforipitoisuus on noin 16,0 µg/l, eli järvi on lievästi rehevä. Fosforia on jonkin verran. Levää ja vesikasveja kasvaa kohtalaisesti, mikä on suomalaisille järville tavallista.

Milloin Keurusselkä jäätyy ja milloin jäät lähtevät?

Talvina 1969–1999 pysyvä jääpeite tuli keskimäärin 23.11. ja jää lähti kokonaan keskimäärin 6.5. (Syken havaintopaikka Ukonselkä, Kolho). Talviin 1896–1932 verrattuna jäätyminen on siirtynyt 2 päivää aiemmaksi ja jäänlähtö 5 päivää aiemmaksi.

Missä Keurusselän rannalla voi uida?

Järvellä on 13 uimarantaa tai uimapaikkaa: Esteetön uimaranta Nyyssänniemessä, Haiton uimapaikka, Kiviselän uimapaikka, Kolhon uimaranta, Kurkisaaren uimapaikka, Kylmälahden uimapaikka ja muita.

Lähteet: Syke ja ELY-keskukset (järvirekisteri, vedenlaatu, ekologinen tila, hydrologia), Lipas / Jyväskylän yliopisto (uimarannat). CC BY 4.0. Keurusselkä Järviwikissä. Data tarkistettu 18.10.2026.