Puula

järvinumero 14.923.1.001

Kangasniemi, Mikkeli, Hirvensalmi ja Joutsa, Etelä-Savo

Puula on 331 km²:n järvi Etelä-Savon maakunnassa, ja sen syvin luodattu kohta on 69,0 m. Järviatlas.fi:n listoilla se on Suomen 12. suurin ja 17. syvin järvi. Suurimman osan ekologinen tila on erinomainen, ja rannoilla on 2 kuntien ilmoittamaa uimapaikkaa.

  • Suurin syvyys69,0mkeskisyvyys 9,2 m
  • Ekologinen tilaErinomainensuurimman osan luokka, osia 5
  • Uimapaikat22 uimapaikkaa
  • Pinta-ala331km²rantaviivaa 1777 km
syvin kohtauimapaikkajärven osat ekologisen tilan mukaan:erinomainenhyvätyydyttävävälttävähuono

Veden laatu

Ekologinen tila on viranomaisten kokonaisarvio, joka perustuu mm. kasveihin, eläimiin ja veden laatuun. Mittarit ovat yksittäisiä kesän mittauksia (2016–2026, mediaanit), ja niiden sanallinen tulkinta on Järviatlas.fi:n. Ne voivat siksi näyttää eri suuntaan kuin luokitus.

Puulan ekologinen tila on erinomainen

  1. Erinomainen
  2. Hyvä
  3. Tyydyttävä
  4. Välttävä
  5. Huono

Järvi on lähes luonnontilassa. Vesikasvit, levät, pohjaeläimet ja kalat vastaavat koskematonta järveä.

Vesienhoidossa järvi on jaettu 5 vesimuodostumaan. Tässä näkyy pinta-alaltaan suurimman osan luokka. Muiden osien tila voi olla parempi tai heikompi; kartalla jokainen osa näkyy oman luokkansa värillä.

Vesienhoidon 3. kauden luokittelu, päivitetty 12.11.2024. Vesimuodostuman tiedot Sykessä

Näkösyvyys1,8m

Tulkinta: tavanomainen Valkoinen levy näkyy kesällä noin 1,8 m syvyyteen. Suomen ruskeissa humusjärvissä tavallinen arvo on 1–2,5 metriä.

Kesän mediaani vuosina 2016–2026, 100 mittausta

Kokonaisfosfori10µg/l

Tulkinta: lievästi rehevä Fosforia on jonkin verran. Levää ja vesikasveja kasvaa kohtalaisesti, mikä on suomalaisille järville tavallista. Fosfori on ravinne, joka säätelee levien kasvua.

Kesän pintanäytteiden mediaani vuosina 2016–2026, 96 mittausta

Klorofylli-a7,4µg/l

Tulkinta: jonkin verran leviä Klorofylli kertoo, kuinka paljon vedessä on levää kesällä. Mitä pienempi luku, sitä vähemmän levää.

Kesän pintanäytteiden mediaani vuosina 2016–2026, 20 mittausta

Fosforin ja klorofyllin luokkarajat ovat järvien rehevyyden arvioinnissa yleisesti käytettyjä rajoja. Näkösyvyyden sanallinen asteikko on Järviatlas.fi:n oma, ja se on tehty suomalaisten humusjärvien tyypillisten arvojen pohjalta.

Uimarannat ja uimapaikat

Valitse paikka, niin kartta näyttää sen sijainnin.

Veden lämpötila

Järvellä ei ole omaa asemaa. Luvut ovat lähimmältä jatkuvasti mittaavalta järviasemalta (Kyyvesi, Haukivuori, noin 33 km) ja ovat suuntaa antavia.

16°17°18°19°20°21°22°23°24°2016201720182019202020212022202420252026 keskiarvo 19,5 °C 2026: 19,1 °C 16°17°18°19°20°21°22°23°24°201620212026 keskiarvo 19,5 °C 2026: 19,1 °C
Näytä luvut taulukkona
VuosiHeinäkuun keskilämpötila
201619,3 °C
201717,4 °C
201819,6 °C
201917,5 °C
202019,1 °C
202122,6 °C
202221,0 °C
202421,5 °C
202518,2 °C
202619,1 °C

Kuvaaja näyttää kunkin heinäkuun keskimääräisen pintaveden lämpötilan. Se ei ole tämän päivän lämpötila.

19,5 °C

heinäkuun keskiarvo 2016–2026

8,7 °C

viimeisin mittaus 17.10.2026. Lämpötilaa mitataan avovesikaudella.

Pintaveden lämpötila päivittyy sivustolle viikoittain.

Jäät

Syken havaintopaikka Puula, Kangasniemi, havaintoja talvilta 1909–1997 (havainnot ovat päättyneet).

−5päivää

Järvi jäätyy aiemmin kuin talvina 1909–1939

−4päivää

Jäät lähtevät aiemmin

Pysyvä jääpeite keskimäärin 19.11. ja jäät lähtevät kokonaan keskimäärin 7.5. (talvet 1967–1997).

Jäätymispäivä on päivä, jolloin havaintopaikalta näkyvä järvenselkä jäätyi pysyvästi. Jäänlähtö on päivä, jolloin jää katosi koko näköpiiristä. Vertailut käyttävät koko ajan näitä samoja määritelmiä.

Tilastot eivät kerro jään kestävyydestä. Tarkista aina jään paksuus itse ennen jäälle menoa.

Perustiedot

69,0m

Suurin syvyys

331km²

Pinta-ala

1777km

Rantaviiva

3059milj. m³

Tilavuus

9,2m

Keskisyvyys

95,0m

Korkeus merenpinnasta

vedenpinta 1,8 mnäkösyvyys9,2 mkeskisyvyys69,0 msyvin kohta
Syvyydet samassa mittakaavassa. Suurin osa järvestä on selvästi syvintä kohtaa matalampaa.
Tekniset tiedot
Kunnat
Kangasniemi, Mikkeli, Hirvensalmi, Joutsa
Maakunta
Etelä-Savo
Vesienhoitoalue
Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalue
Järvityyppi
Suuret vähähumuksiset järvet
Järvinumero
14.923.1.001
Koordinaatit
61.8197, 26.7036

Usein kysyttyä

Kuinka syvä Puula on?

Puula on syvimmillään 69,0 metriä syvä ja keskimäärin 9,2 metriä syvä.

Millainen on Puulan veden laatu?

Vesienhoidon luokittelussa järven suurimman osan ekologinen tila on erinomainen. Mittausten mukaan kesän näkösyvyys on noin 1,8 metriä. Kesän fosforipitoisuus on noin 10,0 µg/l, eli järvi on lievästi rehevä. Fosforia on jonkin verran. Levää ja vesikasveja kasvaa kohtalaisesti, mikä on suomalaisille järville tavallista.

Milloin Puula jäätyy ja milloin jäät lähtevät?

Talvina 1967–1997 pysyvä jääpeite tuli keskimäärin 19.11. ja jää lähti kokonaan keskimäärin 7.5. (Syken havaintopaikka Puula, Kangasniemi). Talviin 1909–1939 verrattuna jäätyminen on siirtynyt 5 päivää aiemmaksi ja jäänlähtö 4 päivää aiemmaksi.

Missä Puulan rannalla voi uida?

Järvellä on 2 uimarantaa tai uimapaikkaa: Kirkonkylän uimaranta, Otavan uimaranta.

Lähteet: Syke ja ELY-keskukset (järvirekisteri, vedenlaatu, ekologinen tila, hydrologia), Lipas / Jyväskylän yliopisto (uimarannat). CC BY 4.0. Puula Järviwikissä. Data tarkistettu 18.10.2026.