Pihlajavesi

järvinumero 04.121.1.001

Savonlinna, Sulkava ja Puumala, Etelä-Savo

Pihlajavesi on 713 km²:n järvi Etelä-Savon maakunnassa, ja sen syvin luodattu kohta on 72,0 m. Järviatlas.fi:n listoilla se on Suomen 6. suurin ja 13. syvin järvi. Suurimman osan ekologinen tila on erinomainen, ja rannoilla on 11 kuntien ilmoittamaa uimapaikkaa. Järvi jäätyy keskimäärin 25.12. ja jäät lähtevät 24.4.

Pihlajavesi on osa Saimaata. Katso Saimaa

  • Suurin syvyys72,0mkeskisyvyys 11,3 m
  • Ekologinen tilaErinomainensuurimman osan luokka, osia 3
  • Uimapaikat113 uimarantaa, 8 uimapaikkaa
  • Pinta-ala713km²rantaviivaa 3629 km
syvin kohtauimarantauimapaikkajärven osat ekologisen tilan mukaan:erinomainenhyvätyydyttävävälttävähuono

Veden laatu

Ekologinen tila on viranomaisten kokonaisarvio, joka perustuu mm. kasveihin, eläimiin ja veden laatuun. Mittarit ovat yksittäisiä kesän mittauksia (2016–2026, mediaanit), ja niiden sanallinen tulkinta on Järviatlas.fi:n. Ne voivat siksi näyttää eri suuntaan kuin luokitus.

Pihlajaveden ekologinen tila on erinomainen

  1. Erinomainen
  2. Hyvä
  3. Tyydyttävä
  4. Välttävä
  5. Huono

Järvi on lähes luonnontilassa. Vesikasvit, levät, pohjaeläimet ja kalat vastaavat koskematonta järveä.

Vesienhoidossa järvi on jaettu 3 vesimuodostumaan. Tässä näkyy pinta-alaltaan suurimman osan luokka. Muiden osien tila voi olla parempi tai heikompi; kartalla jokainen osa näkyy oman luokkansa värillä.

Vesienhoidon 3. kauden luokittelu, päivitetty 12.11.2024. Vesimuodostuman tiedot Sykessä

Näkösyvyys3,0m

Tulkinta: kirkas Valkoinen levy näkyy kesällä noin 3,0 m syvyyteen. Suomen ruskeissa humusjärvissä tavallinen arvo on 1–2,5 metriä.

Kesän mediaani vuosina 2016–2026, 307 mittausta

Kokonaisfosfori8µg/l

Tulkinta: vähäravinteinen Fosforia on vähän. Silloin levää ja vesikasveja kasvaa niukasti, ja vesi on yleensä kirkasta – järvelle hyvä asia. Fosfori on ravinne, joka säätelee levien kasvua.

Kesän pintanäytteiden mediaani vuosina 2016–2026, 338 mittausta

Klorofylli-a16,0µg/l

Tulkinta: runsaasti leviä Klorofylli kertoo, kuinka paljon vedessä on levää kesällä. Mitä pienempi luku, sitä vähemmän levää.

Kesän pintanäytteiden mediaani vuosina 2019–2022, 3 mittaustavain muutama mittaus, tulos on suuntaa antava.

Fosforin ja klorofyllin luokkarajat ovat järvien rehevyyden arvioinnissa yleisesti käytettyjä rajoja. Näkösyvyyden sanallinen asteikko on Järviatlas.fi:n oma, ja se on tehty suomalaisten humusjärvien tyypillisten arvojen pohjalta.

Uimarannat ja uimapaikat

Valitse paikka, niin kartta näyttää sen sijainnin.

  • EU-uimaranta: erinomainenRannan sivu ›
  • EU-uimaranta: erinomainenRannan sivu ›
  • EU-uimaranta: erinomainenRannan sivu ›

Veden lämpötila

Järvellä ei ole omaa asemaa. Luvut ovat lähimmältä jatkuvasti mittaavalta järviasemalta (Haukivesi, Oravi, noin 48 km) ja ovat suuntaa antavia.

15°16°17°18°19°20°21°22°23°2016201720182019202020212022202320242025 keskiarvo 19,4 °C 2025: 20,8 °C 15°16°17°18°19°20°21°22°23°201620212025 keskiarvo 19,4 °C 2025: 20,8 °C
Näytä luvut taulukkona
VuosiHeinäkuun keskilämpötila
201618,8 °C
201716,8 °C
201820,1 °C
201917,8 °C
202018,7 °C
202121,9 °C
202219,9 °C
202318,9 °C
202420,3 °C
202520,8 °C

Kuvaaja näyttää kunkin heinäkuun keskimääräisen pintaveden lämpötilan. Se ei ole tämän päivän lämpötila.

19,4 °C

heinäkuun keskiarvo 2016–2026

8,8 °C

viimeisin mittaus 17.10.2026. Lämpötilaa mitataan avovesikaudella.

Pintaveden lämpötila päivittyy sivustolle viikoittain.

Jäät

Syken havaintopaikka Pihlajavesi, Savonlinna, havaintoja talvilta 1911–2026.

+21päivää

Järvi jäätyy myöhemmin kuin talvina 1911–1941

−17päivää

Jäät lähtevät aiemmin, ja jäätalvi on noin 38 päivää lyhyempi

Pysyvä jääpeite keskimäärin 25.12. ja jäät lähtevät kokonaan keskimäärin 24.4. (talvet 1996–2026). Viimeisin talvi 2025–26: jäätyi 1.1.2026, jäät lähtivät 6.4.2026.

Jäätymispäivä on päivä, jolloin havaintopaikalta näkyvä järvenselkä jäätyi pysyvästi. Jäänlähtö on päivä, jolloin jää katosi koko näköpiiristä. Vertailut käyttävät koko ajan näitä samoja määritelmiä.

Tilastot eivät kerro jään kestävyydestä. Tarkista aina jään paksuus itse ennen jäälle menoa.

Perustiedot

72,0m

Suurin syvyys

713km²

Pinta-ala

3629km

Rantaviiva

8076milj. m³

Tilavuus

11,3m

Keskisyvyys

75,9m

Korkeus merenpinnasta

vedenpinta 3,0 mnäkösyvyys11,3 mkeskisyvyys72,0 msyvin kohta
Syvyydet samassa mittakaavassa. Suurin osa järvestä on selvästi syvintä kohtaa matalampaa.
Tekniset tiedot
Kunnat
Savonlinna, Sulkava, Puumala
Maakunta
Etelä-Savo
Vesienhoitoalue
Vuoksen vesienhoitoalue
Järvityyppi
Suuret humusjärvet
Järvinumero
04.121.1.001
Koordinaatit
61.6808, 28.6765

Usein kysyttyä

Kuinka syvä Pihlajavesi on?

Pihlajavesi on syvimmillään 72,0 metriä syvä ja keskimäärin 11,3 metriä syvä.

Millainen on Pihlajaveden veden laatu?

Vesienhoidon luokittelussa järven suurimman osan ekologinen tila on erinomainen. Mittausten mukaan kesän näkösyvyys on noin 3,0 metriä. Kesän fosforipitoisuus on noin 8,0 µg/l, eli järvi on vähäravinteinen. Fosforia on vähän. Silloin levää ja vesikasveja kasvaa niukasti, ja vesi on yleensä kirkasta, mikä on järvelle hyvä asia.

Milloin Pihlajavesi jäätyy ja milloin jäät lähtevät?

Talvina 1996–2026 pysyvä jääpeite tuli keskimäärin 25.12. ja jää lähti kokonaan keskimäärin 24.4. (Syken havaintopaikka Pihlajavesi, Savonlinna). Talviin 1911–1941 verrattuna jäätyminen on siirtynyt 21 päivää myöhemmäksi ja jäänlähtö 17 päivää aiemmaksi.

Missä Pihlajaveden rannalla voi uida?

Järvellä on 11 uimarantaa tai uimapaikkaa: Heikinpohjan uimaranta, Koulukadun uimaranta, Punkaharjun uimaranta, Kalastajakylän uimapaikka, Karkulahden uimapaikka, Kyrönniemen uimapaikka ja muita.

Lähteet: Syke ja ELY-keskukset (järvirekisteri, vedenlaatu, ekologinen tila, hydrologia), Lipas / Jyväskylän yliopisto (uimarannat). CC BY 4.0. Pihlajavesi Järviwikissä. Data tarkistettu 18.10.2026.