Iso-Kisko

järvinumero 24.023.1.001

Salo, Varsinais-Suomi

Iso-Kisko on 6,7 km²:n järvi Varsinais-Suomen maakunnassa, ja sen syvin luodattu kohta on 32,8 m. Suurimman osan ekologinen tila on erinomainen, ja rannoilla on 1 kuntien ilmoittamaa uimapaikkaa.

  • Suurin syvyys32,8mkeskisyvyys 10,3 m
  • Ekologinen tilaErinomainensuurimman osan luokka, osia 2
  • Uimapaikat11 uimapaikkaa
  • Pinta-ala6,7km²rantaviivaa 41 km
syvin kohtauimapaikkajärven osat ekologisen tilan mukaan:erinomainenhyvätyydyttävävälttävähuono

Veden laatu

Ekologinen tila on viranomaisten kokonaisarvio, joka perustuu mm. kasveihin, eläimiin ja veden laatuun. Mittarit ovat yksittäisiä kesän mittauksia (2016–2026, mediaanit), ja niiden sanallinen tulkinta on Järviatlas.fi:n. Ne voivat siksi näyttää eri suuntaan kuin luokitus.

Ekologinen tila on erinomainen

  1. Erinomainen
  2. Hyvä
  3. Tyydyttävä
  4. Välttävä
  5. Huono

Järvi on lähes luonnontilassa. Vesikasvit, levät, pohjaeläimet ja kalat vastaavat koskematonta järveä.

Vesienhoidossa järvi on jaettu 2 vesimuodostumaan. Tässä näkyy pinta-alaltaan suurimman osan luokka. Muiden osien tila voi olla parempi tai heikompi; kartalla jokainen osa näkyy oman luokkansa värillä.

Vesienhoidon 3. kauden luokittelu, päivitetty 12.11.2024. Vesimuodostuman tiedot Sykessä

Näkösyvyys2,8m

Tulkinta: kirkas Valkoinen levy näkyy kesällä noin 2,8 m syvyyteen. Suomen ruskeissa humusjärvissä tavallinen arvo on 1–2,5 metriä.

Kesän mediaani vuosina 2016–2025, 14 mittausta

Kokonaisfosfori13µg/l

Tulkinta: lievästi rehevä Fosforia on jonkin verran. Levää ja vesikasveja kasvaa kohtalaisesti, mikä on suomalaisille järville tavallista. Fosfori on ravinne, joka säätelee levien kasvua.

Kesän pintanäytteiden mediaani vuosina 2016–2025, 14 mittausta

Fosforin ja klorofyllin luokkarajat ovat järvien rehevyyden arvioinnissa yleisesti käytettyjä rajoja. Näkösyvyyden sanallinen asteikko on Järviatlas.fi:n oma, ja se on tehty suomalaisten humusjärvien tyypillisten arvojen pohjalta.

Uimarannat ja uimapaikat

Valitse paikka, niin kartta näyttää sen sijainnin.

Veden lämpötila

Järvellä ei ole omaa asemaa. Luvut ovat lähimmältä jatkuvasti mittaavalta järviasemalta (Kuivajärvi, Saari, Tammela, noin 69 km) ja ovat suuntaa antavia.

16°17°18°19°20°21°22°23°24°20162017201820192020202120222023202420252026 keskiarvo 19,9 °C 2026: 19,2 °C 16°17°18°19°20°21°22°23°24°201620222026 keskiarvo 19,9 °C 2026: 19,2 °C
Näytä luvut taulukkona
VuosiHeinäkuun keskilämpötila
201619,8 °C
201718,2 °C
201821,7 °C
201919,5 °C
202017,8 °C
202122,8 °C
202220,0 °C
202318,9 °C
202419,9 °C
202520,6 °C
202619,2 °C

Kuvaaja näyttää kunkin heinäkuun keskimääräisen pintaveden lämpötilan. Se ei ole tämän päivän lämpötila.

19,9 °C

heinäkuun keskiarvo 2016–2026

11,5 °C

viimeisin mittaus 17.10.2026. Lämpötilaa mitataan avovesikaudella.

Pintaveden lämpötila päivittyy sivustolle viikoittain.

Perustiedot

32,8m

Suurin syvyys

6,7km²

Pinta-ala

41,5km

Rantaviiva

69,0milj. m³

Tilavuus

10,3m

Keskisyvyys

33,7m

Korkeus merenpinnasta

vedenpinta 2,8 mnäkösyvyys10,3 mkeskisyvyys32,8 msyvin kohta
Syvyydet samassa mittakaavassa. Suurin osa järvestä on selvästi syvintä kohtaa matalampaa.
Tekniset tiedot
Kunnat
Salo
Maakunta
Varsinais-Suomi
Vesienhoitoalue
Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalue
Järvityyppi
Pienet ja keskikokoiset vähähumuksiset järvet
Järvinumero
24.023.1.001
Koordinaatit
60.1887, 23.4557

Usein kysyttyä

Kuinka syvä Iso-Kisko on?

Iso-Kisko on syvimmillään 32,8 metriä syvä ja keskimäärin 10,3 metriä syvä.

Millainen veden laatu järvessä Iso-Kisko on?

Vesienhoidon luokittelussa järven suurimman osan ekologinen tila on erinomainen. Mittausten mukaan kesän näkösyvyys on noin 2,8 metriä. Kesän fosforipitoisuus on noin 13,0 µg/l, eli järvi on lievästi rehevä. Fosforia on jonkin verran. Levää ja vesikasveja kasvaa kohtalaisesti, mikä on suomalaisille järville tavallista.

Missä järvellä Iso-Kisko voi uida?

Järvellä on 1 uimarantaa tai uimapaikkaa: Iso-Kiskon uimapaikka.

Järvestä ei ole jäähavaintoja. Näitä osioita ei siksi näytetä.

Lähteet: Syke ja ELY-keskukset (järvirekisteri, vedenlaatu, ekologinen tila, hydrologia), Lipas / Jyväskylän yliopisto (uimarannat). CC BY 4.0. Iso-Kisko Järviwikissä. Data tarkistettu 18.10.2026.